Siirry sisältöön

Ohje

Määräykset, vapautukset ja erityismääräykset

Kutakin kuljetusmuotoa koskevat määräykset sekä säännökset, jotka vapauttavat lähetyksen osasta niiden vaatimuksia.

ADR

Vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehty sopimus (ADR), joka on tehty Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) alaisuudessa. Se sääntelee vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista, merkintöjä, varoituslipukkeita, asiakirjoja ja tiekuljetusta, ja se päivitetään kahden vuoden välein (parittomina vuosina).

CMR-yleissopimus

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta, tehty Genevessä vuonna 1956. Siinä määrätään rahtisopimuksesta, rahdinkuljettajan vastuusta ja rahtikirjasta, kun tavaran kuljetettavaksi ottamisen paikka ja luovutuspaikka ovat eri maissa ja ainakin toinen niistä on sopimuspuoli.

EmS-opas

Viittaukset: IMDG 5.4.3.4

Tarkistetut hätätilanneohjeet vaarallisia aineita kuljettaville aluksille (EmS Guide: Revised Emergency Response Procedures for Ships Carrying Dangerous Goods); käytetään rahtikirjan kanssa merellä tapahtuvien vaaratilanteiden torjuntamenettelyjen määrittämiseen.

Erityismääräys

Viittaukset: ADR 3.3 · IMDG 3.3 · IATA 3.4, 4.4

Numeroitu määräys, jota sovelletaan vaarallisten aineiden luettelon tiettyihin nimikkeisiin ja joka muuttaa tai täydentää yleisiä vaatimuksia.

Hazmat

Yhdysvalloissa käytetty arkinen nimitys vaarallisille materiaaleille (hazardous materials) eli Yhdysvaltain liittovaltion säännöstön osaston 49 (49 CFR) sääntelemille vaarallisille aineille. Kansainvälisissä kuljetusmääräyksissä vastaava termi on vaaralliset aineet (dangerous goods).

IATA DGR

Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) vuosittain julkaisemat vaarallisten aineiden määräykset (Dangerous Goods Regulations). Ne perustuvat ICAO:n teknisiin ohjeisiin ja muodostavat käytännön käsikirjan, jota lentoyhtiöt kaikkialla maailmassa soveltavat vaarallisten aineiden ilmakuljetukseen hyväksymisessä ja kuljettamisessa.

IMDG-säännöstö

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) julkaisema kansainvälinen vaarallisten aineiden merikuljetussäännöstö (International Maritime Dangerous Goods Code). Se sääntelee pakattujen vaarallisten aineiden merikuljetusta ja on SOLAS-yleissopimuksen nojalla velvoittava. Sitä muutetaan kahden vuoden välein.

Kohdan 1.1.3.6 vapautuksen mukainen lähetys; 1.1.3.6-laskelma enintään 1 000

Viittaukset: ADR 1.1.3.6

Lähetys, jonka kohdan 1.1.3.6 taulukon mukaan laskettu kokonaismäärä on enintään 1 000 pistettä ja joka on siten oikeutettu osittaiseen vapautukseen ADR-määräyksistä (ns. vapaaraja).

Poikkeusmäärät

Viittaukset: ADR 3.5 · IMDG 3.5 · IATA 2.6

Määräykset, joiden mukaan eräiden vaarallisten aineiden hyvin pieniä määriä saa kuljettaa soveltaen määräyksiä vain rajoitetusti, kun aineet on pakattu vaatimusten mukaisiin sisä- ja ulkopakkauksiin.

Rajoitettu määrä

Viittaukset: ADR 3.4 · IMDG 3.4 · IATA 2.7, 5.0.2

Sisäpakkaus-, kolli- tai esinekohtainen enimmäismäärä, johon asti vaarallisia aineita saa kuljettaa rajoitettuja määriä koskevien helpotusten mukaisesti.

Tunnelirajoituskoodi

Viittaukset: ADR 1.9.5, 8.6

Luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (15) alaosassa suluissa annettu koodi, jonka perusteella määräytyvät vaarallisia aineita tai esineitä kuljettavien ajoneuvojen läpikulkurajoitukset tunneleissa. Koodi voi olla yksittäinen kirjain (B, C, D tai E), massarajaan sidottu koodi (esim. B1000C tai C5000D) tai kuljetustavan mukaan määräytyvä yhdistelmäkoodi (esim. B/D, C/E tai D/E). Merkintä "(─)" tarkoittaa, etteivät aineet ole tunnelirajoitusmääräysten alaisia; YK-numeroiden UN 2919 ja UN 3331 läpikulkurajoitukset tunneleissa voivat kuitenkin olla osa kohdassa 1.7.4.2 tarkoitettua toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää erityisjärjestelyä.

Takaisin ohjeisiin

Ohjelmiston nopeuteen ja helppokäyttöisyyteen voi tutustua kahden viikon kokeilujaksolla ilman sitoumuksia